Villiksi jälleen engl. “rewilding”, eli ennallistaminen on ollut viime vuosien kovan vääntämisen ja mielipiteidenvaihdon kohde, Suomen hallitus viisaudessaan koki parhaaksi torpata mokoman uutenaikaisen hömpötyksen ja hautaa päänsä aina luotettaviin selluun, turpeeseen ja turkiksiin. Mitäpä me kalastusturisteista, luontomatkailusta, kirkkaasta mökkijärven vedestä tai nautittavasta Itämerestä huolisimmekaan. Ja Suomessahan ei ole ilmastonmuutosta, koska viime talvena oli lunta, sellasta.
Mutta jäihän meille Suomessa asuville keino pistää hanttiin ja näyttää, kuinka villiksi voimmekaan ryhtyä, laitetaan puutarhavillitys pystyyn. Ruohonjuuresta on hyvä ponnistella aina isompiin kohteisiin edeten. Suomessa on hyvin konservatiivisestikin laskien ainakin kuusi miljoonaa pihaa ja jokaisen niistä omistaja, haltia tai työntekijä voi ottaa käyttöön jotain uudesta villityksestä.
Millainen se villi piha sitten on? Peruslähtökohta on se, että haetaan sellaista toteutusta, jossa luontoa tuetaan sen kasvussa ja olemisessa, etsitään mahdollisuuksia veden virrata vapaasti ja kasvien kasvaa haluamallaan tavalla. Vältetään yksipuolisia ksvustoja ja yritetään antaa luonnon kehittää monimuotoisuuttaan omin säännöin. Toisinaan ihminen tarvitsee sen katetun polun, kivan terassin tai alueen millä pelata jotain ja se on ihan ok. Tärkeintä on tehdä sitä ajatustyötä, ei olla täydellinen.
Jos ajattelisimme ympäristöä kestävämpänä ja villimpänä ja pohtisimme, mihin päämääriin voisimme luonnon kanssa yhdessä päästä? Haluammeko suojella itseämme tuulelta ja liialta paahteelta ja turvata eläimistölle ja kasveille turvallisen tilan, silloinkin kun metsäkoneet ja puimurit jyräävät? Ehkä voisimme ajatella pihaamme myös ravintolähteenä, meille ja eläimille? Paju kukkii aikaisin keväällä ja on pörriäisten pakkaspäivän ainoita ateriapaikkoja. Kauniita pajuja voisi istutella aurinkoon ilahduttamaan meitä ja kimalaisia? Kiva omenapuu tai viinimarjapensas on kaunis ja tuottaa vitamiineja ihmisille ja eläimille suhteellisen vähällä vaivalla.
Lannoituksessa kompostimulta tai luonnonlannoitteet ovat pop ja rikkaruoho-ja hyönteismyrkyt mieluummin kokonaan pois puutarhasta, ne vahingoittavat kasvua jatkossakin ja usein niiden seurauksena myös muu luonto köyhtyy. Myrkytettyjen kasvien tai hyönteisten koskettaminen tai syöminen ei ole ihmisille eikä eläimille hyväksi.
Varsinkin kesämökkien pihoissa voisi ajatella pihan olevan luonnollisella tavalla helppohoitoinen ja sisältävän itsessään ympäröivän luonnon elementtejä ja muuntuvan saumattomasti villiksi pihapiiristä poistuttaessa. Kesämökillä voi villisti myös olla ulko-WC ja asiallinen hyvin suojattu komposti ruuanjätteille ja puutarhajätteille, näin pienennät puhtaan veden käyttöä ja saat aikaan hyvää kompostimultaa vuosien varrella.
Uudessa puutarha-ajattelussa kaikki lähtee ajatustyöstä, tuoli alle ja paperia ja kynä tai luuri käteen ja suunnittelemaan, mitä pihaltasi haluat nyt, entä myöhemmin? Ja villi pihasi voi olla kooltaan vaikka kukkaruukku, se saattaa kyllä laajentua arvaamattomasti, kun vauhtiin pääsee :).
Kun perustoiminnot on selkeät, niin näitä tiloja on hyvä miettiä myös materiaalien käytön suhteen, kierrätys kunniaan. Mitä vähemmän käytetään muovia ja terästä ja sementtiä, sitä parempi, kyllästeet ja maalit ovat kemikaaleja nekin. Luontoystävällisiä rakennusmateriaaleja kannattaa kysellä ja valita mieleisiään. Akkutyökalut ovat nykyään todella hyviä ja naapuriakin ajatellen ihanan äänettömiä =D. Villiä ja ihanaa Suomen kesää kaikille!