Kuntavaalit tulevat! Eri puolueet ja mediat ottavat koko ajan esiin uusia teemoja ja avauksia omissa kuntavaalikeskusteluissaan. Kaikkien eri avausten keskellä punainen lanka helposti katoaa: mistä kuntavaaleissa on kyse?
Kuntavaaleissa on kyse kunnan ja kuntalaisten yhteisistä asioista. Kunnan päätösvaltaan kuuluvat monet arkeen ja elinympäristöön vaikuttavat julkiset tehtävät. Kunta pitää yllä kouluja, päiväkoteja ja kirjastoja. Se myös tarjoaa terveyskeskus- ja sairaalapalveluita, ainakin sosiaaliuudistuksen toteutumiseen asti. Kunta myös päättää seudun tulevaisuudesta mm. tekemällä yhteistyötä liike-elämän kanssa. Näin kuntavaalit koskevat kaikille kuntalaisille yhteistä hyvää ja tarjoavat tilan päättää kaikille yhteisistä palveluista.
Mistä kunta vastaa?
Kunta vastaa koulutuksesta. Töissä käyntiä helpottaa paljon, kun lapset voi viedä päiväkotiin. Päiväkotien ylläpitäminen on yksi kunnan tehtävistä. Peruskoulu on ollut yksi suomalaisen sivistysyhteiskunnan rakennuspalikoista jo 50 vuoden ajan. Koulut rakentaminen, opettajien palkkaaminen ja koulutuksen tarjoaminen riippuu kuitenkin kunnan päätöksistä. Myös kunnankirjasto tarjoaa hyvää ajanvietettä ja uusia näkökulmia maailmaan, kun sieltä voi lainata kirjoja ja muita medioita. Kunnilla on myös orkestereita, teattereita ja liikuntatiloja. Näin kunnan päätökset ja palvelut rakentavat sivistysyhteiskuntaa.
Kunta tarjoaa myös terveyspalveluita, jotka ovat osa hyvinvointivaltion perustaa. Sairastuessa usein apu löytyy terveyskeskuksesta, jota kunta ylläpitää joko suoraan tai kuntien sote-yhtymän kautta. Kunnat järjestävät myös hammaslääkäripalveluita paikkaamaan hampaita tarvittaessa. Sairaskohtauksen sattuessa paikalle tuleva ambulanssi ja paloa sammuttamaan tulevat paloautot ovat nekin kunnan tarjoamia palveluita. Sosiaali- ja terveysuudistus saattaa kuitenkin siirtää terveyspalvelut lähiaikoina maakuntien hoidettavaksi.
Kunta vastaa myös elinympäristön rakentamisesta ja viihtyvyydestä. Kaavoitus kuuluu kunnan tehtäviin, joten kunnan päätöksillä rakennetaan kivoja asuinalueita ja tarjotaan tilaa liikeyrityksille. Kunta myös vastaa arkipäivän infrastruktuurista kuten teiden kunnossapidosta, toimivista vesijohdoista ja viemäreistä. Kunnan jäteyhtiön roska-autot kippaavat roskat kaatopaikalle tai kierrätykseen. Näin kunnan päätökset auttavat rakentamaan toimivaa arkea.
Kunnan päätökset vaikuttavat myös seudun tulevaisuuteen. Kunta päättää omasta strategiastaan: miten alue saadaan pysymään elinvoimaisena ja kuntaan saadaan työtä ja hyvinvointia maailman muuttuessa? Kunta voi edistää liike-elämän toimintamahdollisuuksia omalla elinkeinopolitiikallaan tai tarjota tiloja yritysten toiminnalle ja keskinäiselle verkostoitumiselle. Suuret kaupungit ovat lisäksi verkostoituneet keskenään ilmastonmuutoksen kaltaisten globaalien haasteiden hallitsemiseksi. Kunnissa tehtävät päätökset rakentavat siis myös tulevaisuuden hyvinvointia.
Miten kunta päättää asioistaan? Entä mikä on valtion ja EU:n rooli?
Kunnassa korkeinta valtaa käyttää kunnanvaltuusto. Se päättää mm. kunnan toiminnan yleislinjan määräävästä strategiasta. Kunnanvaltuusto nimitetään kunnallisvaaleissa henkilö ja ääni-periaatteella.
Suomessa kunnilla on laaja itsehallinto. Kunta saa päättää oman toimivaltansa piiriin kuuluvista asioista, kunhan päätökset tehdään lain ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Kunnilla on myös oikeus kerätä kunnallisveroina ns. veroäyri omien menojensa kattamiseksi. Kunnanvaltuusto päättää kunnallisverosta ja hyväksyy kunnan budjetin. Valtio voi kuitenkin määrätä kuntien hoidettavaksi tulevista tehtävistä säätämällä lakeja.
Kunnanvaltuusto taas nimittää kunnanhallituksen, joka valmistelee kunnan toimivaltaan kuuluvia päätöksiä ja valvoo niiden toteuttamista. Valtuusto myös nimittää pormestarin tai kunnanjohtajan johtamaan kunnan hallintoa. Kunnan päätökset taas toteuttavat kunnan virkailijat: sairaanhoitajat, kunnanviraston juristit, opettajat, kunnan roskakuskit ja kunnallistekniikan raksaporukka.
Kunnat ovat osa Suomen valtion aluetta, joten ne kuuluvat valtion päätöksenteon piiriin. Valtiossa korkeinta valtaa käyttää henkilö ja ääni-periaatteella valittava eduskunta. Eduskunta säätää lait ja päättää valtion verotuksesta. Lisäksi se nimittää maan hallituksen ja hyväksyy valtion kansainväliset sitoumukset ja kannat. Näin ollen puolueet pyrkivät tietoisesti sumuttamaan kansalaisia, jos ne lupailevat kunnallisvaalien kaatavan hallituksen tai sen EU-kannat. Valtio voi kuitenkin tukea kuntia esimerkiksi ohjaamalla rahoitusta kunnallispalveluihin.
Suomi kuuluu osana Euroopan unioniin. EU vahvistaa Suomen taloutta ja tarjoaa suomalaisille tilaisuuden vaikuttaa globaalin verkostoyhteiskunnan kehitykseen. EU:ssa päätöksiä tekevät suoraan vaaleilla valittu parlamentti ja jäsenvaltioiden hallitusten kokous (neuvosto) yhdessä. Brysselissä istuva komissio taas koordinoi sitä, miten jäsenmaat panevat EU:n päätökset toimeen.
EU ylläpitää Euroopan yhteisiä markkinoita, tukee maataloutta ja tarjoaa mahdollisuuden mennä vapaasti toisiin EU-maihin. EU on viime aikoina siirtynyt yhä enemmän torjumaan ilmastonmuutoksen ja koronaepidemian kaltaisia globaaleja ongelmia. Se myös tekee euromaiden rahapolitiikkaa ja investoi Euroopan tulevaisuuteen, myös velaksi. Yhteiseurooppalainen talous- ja investointipolitiikka tukee kuntia monin tavoin. Kunnan tehdas voi viedä tuotteitaan EU-maihin. Kaupungit ovat osa yhteiseurooppalaisia talous- ja yhteiskuntaelämän verkostoja. Maataloustuet tuovat rahaa maanviljelijöille. Investoinnit ja maataloustuet luovat uutta teknologiaa, työllisyyttä ja auttavat vakauttamaan Euroopan politiikkaa ja taloutta.
Kunnallisvaalit – mahdollisuus päättää yhteisistä asioista
Kunnalliset palvelut ja kuntien tarjoamien elinympäristöjen kyky tulla toimeen muuttuvassa maailmassa ovat tärkeä yhteinen hyvä. Kuntavaalit tarjoavatkin mahdollisuuden vaikuttaa arjen palveluihin, ympäristön vaalimiseen ja kuntien kykyyn luoda pohja työtä ja hyvinvointia. Pidetään ajatus kirkkaana kuntavaaleja seuratessa!