Sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen järjestäminen vaatii valtavia taloudellisia voimavaroja. Perustettavat hyvinvointialueet saavat vuodessa käyttöön 20 mrd e hyvinvointipalveluihin, ja ne tulevat työllistämään 173 000 henkilöä. Miten näistä hyvinvointivaltion peruspalveluista ja valtavista summista päätetään?
Edustuksellinen demokratia: aluevaltuusto ja -hallitus
Aluevaltuusto käyttää korkeinta valtaa hyvinvointialueella. Se päättää sosiaalipalveluiden, terveydenhoidon ja pelastuslaitoksen järjestämisestä. Sen tehtäviin kuuluu päättää hyvinvointialueen strategiasta ja budjetista sekä myös hallinnon perusperiaatteista.
Aluevaltuusto päättää myös yhteistyöstä kuntien ja liikeyritysten kanssa. Näin valtuustot päättävät myös palveluiden mahdollisesta yksityistämisestä tai tilaamisesta kunnilta. Aluevaltuusto myös päättää hyvinvointialueen omaisuudenhoidosta.
Hyvinvointialueille perustetaan myös aluehallitus panemaan toimeen aluevaltuuston päätöksiä. Aluehallitus valmistelee asioita aluevaltuuston päätettäväksi ja se toteuttaa aluevaltuuston määräämää hyvinvointipalveluiden strategiaa. Aluehallitus myös edustaa hyvinvointialuetta työnantajana, sopimusten osapuolena ja yhteiskunnallisena lobbaajana.
Aluevaltuustot valitaan neljän vuoden välein vapaissa vaaleissa. Äänioikeus on hyvinvointialueen kuntien asukkailla. Näin aluevaaleissa 23.1 on mahdollisuus osallistua sosiaalipalveluiden, terveydenhoidon ja pelastuslaitoksen järjestämiseen! Hyvinvointipalveluihin voi vaikuttaa myös hyvinvointialueille perustettavan suoran demokratian kautta.
Suora demokratia hyvinvointialueilla
Hyvinvointialueilla on myös velvoite kuulla asukkaitaan ja päästää heidät vaikuttamaan suoran demokratian keinoilla. Alue voi koota kansalaisvaltuustoja tai -paneeleita tekemään suosituksia ja aloitteita. Se voi myös kutsua palveluita käyttäviä kansalaisia jäseniksi erilaisiin lautakuntiin tai vaikkapa tukea osallistavaa budjetointia. Alueen jäsenet voivat myös vaatia suoraa kansanäänestystä hyvinvointipalveluiden järjestämisestä.
Suomen- ja ruotsin- tai suomen- ja saamenkielisillä hyvinvointialueilla on myös velvollisuus tukea eri kansalliskielten käyttöä perustamalla kielilautakunta. Päätöksenteon on myös oltava läpinäkyvää, kun hyvinvointipalveluita koskevista päätöksistä on viestittävä avoimesti.
Hyvinvointivaltion palveluihin voi siis vaikuttaa demokraattisen järjestelmän kautta. Sunnuntaina (23.1) järjestetään aluevaalit, joissa nimitetään sosiaali- ja terveyspalveluista päättävät aluevaltuustot. Hyvinvointialueita koskeva laki myös velvoittaa aluevaltuustoja perustamaan suoran demokratian osallistumiskanavia. Näin me hyvinvointipalveluiden käyttäjät ja maksajat voimme osallistua niistä päättämiseen.