Kuntavaaleissa on hämärtynyt, mitkä asiat kuuluvat kunnalle, valtiolle ja EU:lle. Kunnan talous ja yhteistyö liike-elämän kanssa on yksi kunnan toiminnan peruskysymyksistä. Risto Rajala oli Suomen Operaatio Liberon haastattelussa näistä aiheista.
Yritykset ja kunnan talous
Lauri Snellman: Tervetuloa haastatteluun, Risto Rajala! Olen Lauri Snellman ja kysyn kuntavaalikysymyksiä liittyen kunnan talouteen ja tehtäviin Operaatio Liberon puolesta. Haastateltavanani on Risto Rajala. Risto on Eurooppanuorten puheenjohtaja ja kokoomuspuolueen jäsen.
Haluaisin kysyä: kaupungit ja kunnat pystyvät pysymään elinvoimaisina tekemällä yhteistyötä bisnesmaailman kanssa. Seudun elinvoima taas tukee vahvaa kuntataloutta. Miten kaupungit ja kunnat voivat tarjota mahdollisuuksia liike-elämälle?
Risto Rajala: Niin, tuo on hyvä kysymys. Ainakin aktiivisen elinkeinopolitiikan kautta. Se on yksi tärkeä asia. Se että tarjotaan riittävästi yritystontteja ja tehdään kunnasta houkutteleva paikka yrityksille, että he haluavat toimia siellä.
Tässä hyvä kumuloituu: mitä paremmin jossain kunnassa on liiketoimintaedellytykset, sitä enemmän se luo lisää liiketoimintaedellytyksiä. Kaupunkitaloustieteessä puhutaan tällaisista kasautumiseduista. Se on ainakin yksi asia, joka on hyvä ottaa huomioon kunnallisessa päätöksenteossa.
Snellman: Eli kun kunta pystyy luomaan verkostoja yrityksille, tai se vaikkapa saa tehtaan, tai lähistöllä on tehdas, tai se on jonkinlainen kaupunkikeskus, sinne tulee lisää yrityksiä. Syynä on, että alueella on jo liiketoimintaa. Bisnes taas tukee kuntapalveluita, ja kuntapalvelut taas tukevat yrityksiä.
Rajala: Kyllä, juuri näin.
Hallinnon tasot ja demokratia
Snellman: Kiitoksia! Teillä on kokemusta valtakunnan tason politiikasta, kun olette nähneet eduskunnan toimintaa läheltä. Olette myös Eurooppanuorten puheenjohtaja ja tunnette EU-asiat hyvin. Voitteko vähän luonnehtia, mitä jokainen hallinnon tasoista tekee: kunta, valtio, EU. Minkälainen vaikutelma teillä on?
Rajala: Niin, lähtökohtaisesti on luonnollista, että hallinnolla on eri tasoja. Päätökset on järkevintä ja ennen kaikkea demokraattisinta tehdä sillä tasolla, joka on toisaalta lähimpänä kansalaista mutta tällä tasolla voidaan oikeasti vaikuttaa asiaan.
Esimerkiksi jos mietitään maankäyttöä tai perusterveydenhuollon palveluita, niin nämä asiat koskevat kuntalaisia hyvin henkilökohtaisesti. Siksi nämä asiat on järkevintä ja demokraattisinta päättää siellä kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa.
Sitten taas esimerkiksi isot ja globaalimmat asiat olisi syytä hoitaa Euroopan Unionissa – sellaiset asiat jotka on järkevintä ja demokraattisinta hoitaa yli 400 miljoonan ihmisen hallintoalueella. Tästä voisi käydä esimerkkinä vaikkapa juuri sisämarkkinalainsäädäntö. Meidän talous toimii paljon paremmin, jos mennään yksillä säännöillä samalla talousalueella kuin että olisi 27 erilaista sääntöä.
Tai sitten vaikka ilmastonmuutoksen torjunta. Yksinään Suomen ilmastotoimet ovat todella tärkeitä enkä yhtään vähättele niitä. Mutta sitten kuitenkin Euroopan Unionin tasolla voidaan saada paljon enemmän aikaan, koska EU on kuitenkin kuuluu maailman suurimpiin talousalueisiin ja on merkittävästi integroitunut markkina-alue.
Kunnan, valtion ja EU:n tehtävät
Snellman: Nyt on kuntavaalit tulossa. Mistä asioista kunnassa päätetään?
Rajala: Kunnissa päätetään nimenomaan juuri niistä kaikkein lähimpänä ihmisiä olevista asioista, kuten perusterveydenhuollosta ainakin vielä toistaiseksi ennen kuin se mahdollisesti siirtyy hyvinvointialueille. Sitten koulutuksesta päätetään hyvin pitkälti kunnissa, ja sitten maankäytöstä. Eli käytännössä sellaisista asioista, mitä ihminen usein kaikkein konkreettisimmin näkee arjessaan.
Snellman: Eli kunta vastaa siitä, että konkreettiset arjen palvelut toimivat.
Rajala: Kyllä.
Snellman: Entä mistä eduskunnassa päätetään? Mistä Suomen valtio päättää?
Rajala: No, eduskunta päättää sitten lähtökohtaisesti valtion rahankäytöstä eli valtion budjetista, sitten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta. Sitten ylipäätään kansallisesta lainsäädännöstä ja kansallisista asioista.
Snellman: Kiitos! Entä mistä asioista EU:ssa päätetään?
Rajala: EU päättää niistä asioista, joissa jäsenmaat ovat antaneet sille toimivaltaa. Eniten toimivaltaa EU:lla on esimerkiksi yhteisessä kauppapolitiikassa, mikä kuuluu lähtökohtaisesti EU:n yhteiseen toimivaltaan. Tämä tarkoittaa sitä, että EU toimii kaikissa globaaleissa kauppaneuvotteluissa yhtenäisenä ja yhdellä äänellä.
Sitten EU:lla on paljon toimivaltaa kaikessa sellaisessa, mikä liittyy sisämarkkinoiden toimintaan. Näin lainsäädäntö pysyy yhtenäisenä ja tämä 440 miljoonan kuluttajan markkina sellaisena, että yritykset kaikista 27 jäsenmaasta pystyvät operoimaan siellä. Sitten EU:lla on paljon toimivaltaa esimerkiksi ympäristöasioissa.
Mutta sitten taas terveyspolitiikka kuuluu niihin asioihin, missä EU:lla ei ole niin paljoa toimivaltaa. Tämä nähtiin aika konkreettisesti koronakriisin aikana. Moni on ehkä ollut vähän tyytymätön siihen, miten EU on vastannut koronapandemiaan. Tämä on johtunut yksinkertaisesti siitä, että terveyspolitiikka ja terveysasiat kuuluvat hyvin vahvasti kansalliseen toimivaltaan.
Snellman: Kiitoksia! Tämä selvensi monia asioita. Näissä vaaleissa on hämärtynyt, mitkä kysymykset ovat kunnan tasolla ja arjen kysymyksiä. Ihmisiä kuitenkin kiinnostavat terveyspalvelut, kunnan talous ja liiketoiminnan mahdollisuuksien takaaminen.
Rajala: Kyllä.
Snellman: Tämä selvensi asioita paljon. Kiitoksia, Risto Rajala!