Kirjoitus julkaistu alun perin Satakunnan Kansassa 15.11.2022, https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000009200988.html
Luterilainen kirkko on merkittävä suomalainen yhteiskunnallinen toimija. Lisäksi se on toinen Suomen valtiokirkoista. Kirkon asioista päättää seurakuntavaaleissa valittava kirkolliskokous. 20.11 pidettävät seurakuntavaalit tarjoavatkin tärkeän tilaisuuden vaikuttaa demokraattisesti suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.
Kirkko on keskeinen kulttuurillisen perinnön ylläpitäjä. Vanhimmat Suomen kirkot periytyvät jo katoliselta keskiajalta, kun Suomi tuli osaksi yhteistä Eurooppaa ja Pohjoismaita. Sääty-yhteiskunnan aikana taas kirkko oli pitäjän keskus, kun hallinto toimi osin kirkon kautta. Vielä nykyisin paikallisseurakunnat tekevät yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, ylläpitävät kirkkorakennuksia ja pitävät huolta hautaustoimesta.
Kirkko on myös keskeinen sosiaalityön toimija. Diakonia eli kirkollinen sosiaalityö on keskeinen osa kirkon maailmankatsomuksesta nousevaa tehtävää: antiikin profeetat ja Rooman valtakunnan alkukirkko puolustivat köyhien oikeuksia ja jakoivat taloudellista apua. Pohjoismainen hyvinvointivaltio taas nousee 1500-1600-lukujen luterilaisuuden perustalta. Nyt seurakuntien ruoka-apu, velkaneuvonta ja muut auttamistyön muodot tarjoavat selviämiskeinoja elämän kriiseissä ja täydentävät valtion sosiaaliturvaa.
Kirkko tukee siis suomalaista yhteiskuntaa kansalaistoiminnan ja sosiaalityön avulla. Viime aikoina yhteiskunnan moniarvoistumisesta on kuitenkin tullut kirkolle ongelma. Kiistat seksuaalivähemmistöistä ja naispappeudesta merkitsevät sitä, että liberaalien ja autoritaaristen arvojen väliset kulttuurisodat ovat tulleet kirkkoon.
Samaan aikaan kirkko pyrkii kynsin hampain pitämään kiinni valtiollisesta asemastaan, jolloin siitä itsestään on tullut valtaorientoitunut. Esimerkiksi Kai Sadinmaa erotettiin, koska hän Martti Lutherin tavoin kyseenalaisti kirkollisen hierarkian aseman.
Näin kirkko on vaarassa hukata eteenpäin katsovan yhteiskunnallisen vision ja pahimmassa tapauksessa jopa luisua fundamentalismin tai mullahien valtaan. Tilannetta pahentaa kirkollisvaalien matala äänestämisprosentti: vain 15% äänioikeutetuista luterilaisen kirkon jäsenistä äänestää seurakuntavaaleissa.
Kirkollisvaalit ovatkin siis tärkeitä suomalaisen demokratian kannalta. Äänestämällä vaaleissa pystyt vaikuttamaan, miten kirkko rakentaa suomalaista yhteiskuntaa omasta hengellisestä sanomastaan, yhteisestä ihmisarvosta ja aktiivisesta kansalaistoiminnasta käsin. Muista siis äänestää seurakuntavaaleissa 20.11!
Korjaus: Kirkolliskokous päättää kirkon opista ja organisaatiosta, seurakuntavaltuustot taas paikallistason toiminnasta. Seurakuntavaltuustot ovat mukana valitsemassa kirkolliskokousta.