Millainen on hyvä poliitikko?

Suomen Operaatio Liberon blogitiimi Arkipuheessa annamme usein ymmärtää, että poliitikot ovat surkeita oman edun tavottelijoita, joihin ei ole luottamista, miksi? Olemme kuitenkin ihan itse äänestäneet heidät paikalleen, monet vieläpä moneen luottamustehtävään. Onko tarpeellista, että voimme kohdistaa tunteitamme ja turhautumistamme poliitikkoihin, vai pitäisikö asiaa muuttaa jotenkin? Onko se edes mahdollista? Mistä luottamuksen vahvistaminen voisi alkaa? Pitäisikö …

Presidentti tarvitsee humaaniutta ja kykyä laaja-alaiseen ajatteluun

Maailma on nopeassa muutoksessa. Turvallistetun ja ummehtuneen kirkonkylämentaliteetin sijaan presidentti tarvitsee humaania ja kriittistä ajattelua, väittää Lauri Snellman.

Presidentinvaali vapauttaa vihapuhetta

Mikä on Suomen presidentinvaalien tilanne? Miten vihapuhe ja disinformaatio vaikuttavat? Millainen NATO-Suomesta muotoutuu? Lue Janne Riiheläisen analyysi Suomen Operaatio Liberon MediaDetox-blogista!

Eduskunta etsii vastuunkantajia

Eduskunta säätää Suomen kaikki lait ja päättää valtion budjetista. Eduskunta myös valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Eduskunta hyväksyy tärkeimmät Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja vaikuttaa Euroopan unionin asioihin. Eduskunta hakee vaaleilla kahtasataa kansanedustajaa Kansanedustajat valitaan vaaleilla. Työnantajana ovat Suomen kansalaiset. Valitut kansanedustajat osallistuvat lainsäädännön uudistamiseen, valtion budjetin valmisteluun ja valtiolliseen päätöksentekoon. He ovat myös …

Seurakuntavaalit – demokraattisen vaikuttamisen paikka

Kirjoitus julkaistu alun perin Satakunnan Kansassa 15.11.2022, https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000009200988.html Luterilainen kirkko on merkittävä suomalainen yhteiskunnallinen toimija. Lisäksi se on toinen Suomen valtiokirkoista. Kirkon asioista päättää seurakuntavaaleissa valittava kirkolliskokous. 20.11 pidettävät seurakuntavaalit tarjoavatkin tärkeän tilaisuuden vaikuttaa demokraattisesti suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Kirkko on keskeinen kulttuurillisen perinnön ylläpitäjä. Vanhimmat Suomen kirkot periytyvät jo katoliselta keskiajalta, kun Suomi tuli osaksi …

Aluevaalit – mahdollisuus demokraattiseen vaikuttamiseen

Sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen järjestäminen vaatii valtavia taloudellisia voimavaroja. Perustettavat hyvinvointialueet saavat vuodessa käyttöön 20 mrd e hyvinvointipalveluihin, ja ne tulevat työllistämään 173 000 henkilöä. Miten näistä hyvinvointivaltion peruspalveluista ja valtavista summista päätetään? Edustuksellinen demokratia: aluevaltuusto ja -hallitus Aluevaltuusto käyttää korkeinta valtaa hyvinvointialueella. Se päättää sosiaalipalveluiden, terveydenhoidon ja pelastuslaitoksen järjestämisestä. Sen tehtäviin kuuluu päättää hyvinvointialueen strategiasta …

Aluevaalit – hyvinvointivaltion valta on jaossa

Sote-reformi on yksi itsenäisen Suomen isoimmista hallintouudistuksista. Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä palokunnat siirretään kunnilta läänin kokoisille hyvinvointialueille. Reformin tavoitteena on taata tasa-arvoiset palvelut kaikille ja rajata kustannuksia, kun väestö ikääntyy ja keskittyy kaupunkeihin. Aluevaaleissa on siis runsaasti valtaa jaossa. Perustettavat aluevaltuustot määrittävät hyvinvointivaltion tulevaisuutta, kun uusia läänitason sosiaalipalveluita ryhdytään rakentamaan. Valtuustot päättävät mm. palveluiden järjestämisestä …

Aluevaalit – valitaan päättäjät rakentamaan tasa-arvoa

Suomalainen hyvinvointivaltio on ollut menestystarina. Valtiomme ja sen hyvinvointi, demokratia ja koulutus ovat onnistuneet vaikeinakin aikoina edistymään nykyiseen upeaan tulokseen. Meillä on ollut matkassa onnea ja onnea myös johtajien, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden suhteen. Demokratiassa olemme löytäneet uusia tapoja syventää ja parantaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa arkeemme ja se on ollut toimiva ratkaisu. Hyvä, turvallinen arki …

Suomalaisuus on reilua peliä

Yhteiskunnan perusta on nykyisin murroksessa. Olemme siirtyneet globaalin verkostoyhteiskunnan aikaan. Taloudellinen toiminta on järjestäytynyt ylikansallisiksi verkostoiksi. Kaupungit, tieto- ja palvelutyö ovat nousseet talouden keskiöön. Ihmisten sivistystaso on kasvanut, ja maahanmuutto muuttaa yhteiskuntia. Vapauden, solidaarisuuden ja tasa-arvon kaltaiset länsimaiset perusarvot ovat ankkuroituneet Suomeen arvojen liberalisoituessa ja yhteiskunnan kehittyessä. On siis aika määritellä suomalaisuus uudelleen reilun pelin …