Miksi nimittää viestintää, joka tarkoituksellisesti haluaa välittää toivoa, yhteenkuuluvuutta ja tutkittua tietoa? Viestintää, joka käyttää välineenä asiallista puhetta tai kirjoitusta, ehkäpä jopa positiivisella huumorilla sävytettynä. Disinformaation vastakohta on informaatio. Entä kun tarvitaan helppo, napakka, selkeä termi, joka olisi kattokäsite tulevaisuuteen uskovalle, eteenpäin katsovalle ja tieteeseen perustuvalle informaatiolle? Jotain puuttuu!
Haihattelusta ei ole kyse. Sanoittamalla toivoa ja tulevaisuutta mahdollistamme sen tapahtumisen. Haaveesta tulee suunnitelma. Jos äärioikeistolainen, fundamentaali konservatiivinen ja autoritäärinen ajattelu saa vallan, niin sen keinot ovat jo tiedossa, julkeasti julkituodut. siellä uskotaan ”survival of the fittest” eli vahvin voittaa ylivallan. Toiset voivat sitten tanssia hänen pillinsä mukaan tai kuolla pois. Ääneen lausumatta jää, että siitä seuraa tulevaisuus, jossa ongelmat ratkaistaan väkivalloin. Resurssien rajallisuus on ymmärretty. Ääriajattelussa se tarkoittaa, kriisiytyvissä tilanteissa, että toiset (ihmiset) jätetään heitteille, rajataan pois resursseja jakamasta.
Vihapuheella, salaliittoteorioilla ja valheilla oikeutetaan ja innostetaan väkivaltaan ja kuriin ja pakkokeinoihin perustuvan yhteiskunnan ihannointiin. Varsinkin yhteiskunnasta syrjäytymässä olevat ihmiset ja miehisyydestään epävarmat nuoret miehet taipuvat helposti syyttämään toisia ongelmistaan, kuten naisia tai vähemmistöjä. Lyhytnäköisellä politiikalla ja vastuuttomalla vaikuttamisella on vuosikausien ajan luotu vaikeita ongelmia, jotka eivät avaudu helposti. Vihapuhe tarjoaa helppoja ratkaisuja mutta se ei auta syveneviin, rakenteellisiin ongelmiin. Ongelmista on vaikea edes keskustella, jos perustieto yhteiskunnasta ja ylipäätään maailmasta on puutteellinen tai perustuu dis-informaatioon.
Vihapuhe on yksinkertaisuudessaan valitettavan vaikuttavaa, niin sille on luotava vastavoima. Vastavoima, jolla sen vaikutusta vähennetään ja vihapuheen vaikutusten huonot seuraukset minimoidaan. Faktapohjaiselle viestinnälle pitää löytää helposti ymmärrettävä keinovalikoima. Keskustelua seuratessa huomaa, että vihapuheen ja disinformaation vahvin alue on vihapuheen analyysi. Kaipaan analyysia, joka tarjoaa työkaluja vasta-dis-informaatiolle. Eli informaatiolle!
Ensimmäiseksi tulee mieleen demokraattiseen hallintojärjestelmään sisäänkudotut työvälineet, kunta- ja aluealoitteet ja kansalaisen lakialoitteet. Kunta-ja aluevaalien lähestyessä ne pitäisi ottaa käyttöön! Ehkä kymmenissä kunnissa tai alueilla yhtaikaa tehdyt aloitteet vaikkapa vesiyhtiöistä saisivat median kiinnostumaan asiasta. Näistä keinoista tietoa löytyy kattavasti sivulta https://www.demokratia.fi/
Meillä on myös oikeustoimi: voimme tehdä kanteluita oikeuskanslerille, poliisille, kuluttaviranomaiselle ja kilpailuvirastoon. Tätäkin kannattaa käyttää aina kun oikeasti on tarvetta. Esimerkiksi, erilaiset uhkaukset ja nimittelyt voisi viedä eteenpäin tiheämmälläkin seulalla, mitä nyt tapahtuu. Kaikkeen vihapuheeseen saa ja pitääkin reagoida yhtä vahvasti, tekijästä riippumatta. Some- alustoilla vastaantulevaa huonoa käytöstä tai vihapuhetta ja loukkauksia vähentää, kun ne ilmiannetaan alustan ylläpidolle tai omistajalle, ja vakavimmat kuten uhkaukset ilmiannetaan poliisille. Vältä vihapuhetta viljelevien tilien seuraamista, niin et ole lisäämässä niiden saamaa huomiota. Mitä vähemmän niillä on seuraajia, sitä vähemmän niillä on vaikutusta. Jos haluat jakaa tai keskustella vihasisällöstä, käytä kuvakaappausta, jolloin yhteys vihatiliin katkeaa. Älä käytä tarjottuja linkkejä.
Jos teet ns. omaa tutkimusta, niin tarjotun linkin sijasta, poimi tekstistä lyhyt lause tai muutama asiasana, ja laita hakuun ne ja lisäksi sana ”scam” tai ”fraud” tai suomeksi huijaus tai valhe, niin pääset nopeasti faktantarkastajan sivulle. Sieltä löytyy tiedot siitä mikä ja kenen sisältö se on, missä tarkoituksessa tehty ja kuinka levinnyt. Faktantarkastajan voit sitten liittää seurattaviin.
Mieti ketä seuraat, mistä tykkäät ja kenen tarinoita jaat. Miksi jakaisit, edes vitsinä sisältöä, jonka tarkoitus on loukata? Jakamalla loukkaavan sisällön voit päätyä vastaamaan siitä oikeudessa. Suunnittele oma toimintasi somessa sellaiseksi, että se heikentää disinformaatiota tehokkaasti, ota tavaksi toimia disinformaation vastaisesti. Vahvista sitä mistä pidät ja mitä pidät hyvänä, sammuta tai heikennä sitä, mikä ei ole hyvää tai suotavaa tai on jopa vahingollista. Se kasvaa mitä ruokit! Kun suutut tai loukkaanut jostain mediasisällöstä, mieti hetki, ennen kuin jaat. Onko nouseva kohu juuri se mitä sisällöllä tavoitellaan? Nostaako naaman jakaminen somessa häntä? Onko pöyristyminen hänen kannattajiensa mielestä makea voitto kaikenlaisista pipertelijöistä? Ajattele omaa somen käyttöäsi työkaluna. Se on viestinnän väline, jolla voit vähentää vihapuheen valtaa ja määrää. Some olemme me.
Meillä on paljon hyviä kirjoittajia, blogisteja, somettajia, tubettajia, joiden sisältöä on kiva jakaa. Heidän vaikutusvaltansa ja näkyvyytensä kasvaa, kun annat heille tykkäyksen, jaon tai osallistut keskusteluun. Tilaajien määrä ja katselukertojen määrä näkyy myös harrastuneiden julkaisijoiden taloudessaan, heidän mahdollisuutensa saada mainostuloja kasvaa. Pienellä vaivalla voit auttaa taloudellisesti suosikkitubettajaasi tai instajulkaisijaa ja mahdollistaa tiheämmän julkaisun ja parempilaatuisen tuotannon tekemisen, eli lisätä hänen näkyvyyttään.
Vihapuheen levittäjiltä liberaalidemokratian kannattajilla on paljon opittavaa ainakin toistojen määrässä. Vaikuttaminen perustuu tarinaan ja toistoon. Toisto tukee, ihminen uskoo asian todeksi, kun sen kuulee tarpeeksi monta kertaa – sen huomaa mainonnasta. Siihen uskotaan vahvimmin, joka pääsee kertomaan oman totuutensa ensiksi. Jos siis suunnittelet jotain tapahtumaa, perfomanssia, mielenosoitusta tai kiistakirjoitusta, suunnittele ensin sen tarina, se tarina, jota sinä ja taustajoukkosi kertovat julkisuuteen jo ennen kuin kyseinen tapahtuma edes on tapahtunut. Tarina tekee tapahtuman ymmärrettäväksi, asemoi toimijat ja perustelee toiminnan. Ilman tarinaa tapahtuma on tyhjän päällä, ja tyhjä tila täyttyy muiden tarinoilla.
Espoon teatterin näytöksessä, siellä koulu-ikäiset olivat regoineet miesten väliseen kohtaukseen asiattomalla huutelulla. Teatterilaiset ilmoittivat, että näytös loppuu, jos huutelu jatkuu, ja saivat tälle ilmoitukselleen yleisöltä massiiviset aplodit. Näytös jatkui ja huutelu lopahti. Mitä oikeasti tapahtui? Äänekäs vähemmistö vaiennettiin antamalla ääni hiljaiselle enemmistölle. Tämä on mahdollista myös isommassa mittakaavassa ja tähän pitää pyrkiä, kun vihapuhetta vaiennetaan. Vihapuheen saastuttamassa ilmapiirissä ei voida kunnolla tehdä työtä paremman tulevaisuuden eteen, ja tulevaisuus, se tulee joka tapauksessa. Tulevaisuuskuvan parantuessa vähenee se turvattomuus, joka saa ihmisen tarrautumaan vihapuheeseen pelastautumisen keinona.
Vihapuhe ja sen vaikutusvalta on padottavissa asiallisella puheella. Tarvitsemme asiallista informaatiota, sen toistoa, vedenpitäviä tarinoita, tuttujen viestinnän keinojen vahvaa käyttöä. Tarvitaan ahkeruutta hakea ja seuloa faktoja ja sitkeyttä toistaa, yhteistyötä ja pelkäämisen sijasta uskoa tulevaisuuteen. Paras keino oman turhautumisen ja masentumisen estämiseksi on tehdä jotain, vaikka tykätä jostain hyvästä tekstistä :). Vaikka tästä!